Kaisan esittely

Kaisa pistetaulukko
Kaisan pistelaskussa pitää ottaa huomioon, että nakkipallo voi mennä myös pussiin ja sen arvo lisätään lyönnin pisteisiin. Maksimipistemäärä yhdellä lyönnillä on siis 31 pistettä.
Kaisa pöytä
Kaisan aloitustilanteessa kakkospelaaja voi laittaa pallonsa vain alapään puolelle pöytää ja pitää myös asettaa pallo niin, että molemmat alapään kulmalinjat ovat vapaana ykköspelaajalle kaisan pussitusta varten.

Kaisabiljardi on Suomen biljardin kuningaslaji

Karoliina eli Kaisa on vanha venäläinen pelimuoto. Pyramidi-pelin ohella Karoliina sai suosiota lähinnä ylhäisön sekä Tsaarin armeijan sotilaiden keskuudessa. Suomeen kyseiset pelimuodot rantautuivat 1800-luvulla. Pelipöytiä oli siihen aikaan lähinnä herrasklubeilla, ruotuväen kerhoilla sekä varakkaimmissa yksityiskodeissa.

Kilpailutoiminta aloitettiin 1950-luvulla, aluksi järjestäytyneiden klubien, armeijan sekä yleisten salien tiloissa. Uusia biljardikerhoja perustettiin tiheään tahtiin, koska biljardi koettiin mukavaksi seurapeliksi ja sen puitteissa sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyi. Kansallinen kilpailutoiminta tuli mukaan, koska pelaajamäärät kasvoivat koko ajan merkittävästi. Muutama vuosikymmen edettiin, Kaisan ollessa ainoa biljardin pelimuoto, jossa järjestettiin avoimia SM-kilpailuja. Jokainen vanhempi Kaisan harrastaja muistaa Vanhan Messuhallin sekä Haikon kartanon puitteiltaan loisteliaat kisat, joiden pelaajamäärät olivat noin kahdensadan luokkaa.

Perinteikkäät Kouvolan Kultakellokilpailut keräävät vielä tänäkin päivänä aina vakiolta reilut toistasataa kaisan ystävää suureen tapahtumaan mukaan aina pyhäinpäivän viikonloppuna marraskuun alussa. Muitakin suurtapahtumia kuten eri seurojen juhlakilpailut saavat aikaa yleisöryntäyksen, mutta normaalisti kauden aikana pelattaviin rankingkilpailuihin osallistuu n. 40-80 pelaajaa per kilpailu. Kaisa kohensi imagoaan erittäin upeasti järjestämällä Kotkan konserttitalolla historialliset ensimmäiset Kaisan MM-kilpailut vuonna 2010 ja toisti tapahtuman vähintäänkin yhtä upeasti myös 2013. Seuraavat kaisan MM-kilpailut on lokakuussa 2016 Helsingissä.

Kaisan rankingosakilpailuja pelataan kausien aikana reilu 15 kpl riippuen pelipaikoista. Näistä pelaajat saavat RG-pisteitä menestymisensä myötä jotka vaikuttavat kauden lopussa pelattaviin Kaisan SM-alkukilpailuihin. Näitä kutsutaan myös SM-karsinnoiksi joista vuodesta 2003 lähtien on aina neljä parasta selvittänyt tiensä erilliseen SM-finaalitapahtumaan. (2003-2005 Finlandiatalo, 2006-2011, 2013-2017 Kulttuuritalo, 2012 Jyväskylän Paviljonki).

Kaisaottelu pelataan 60 pisteeseen. Molemmilla pelaajilla on oma lyöntipallo (valkoinen), jolla yritetään pussittaa muita paitsi omaa palloa sekä pussituksen jälkeen saada mahdollisesti kosketus, eli nakki, johonkin muuhun palloon. Suurimpana pelillisenä erona Kaisan ja monien muiden biljardimuotojen välillä voidaan pitää juuri sitä, että molemmilla pelaajilla on oma lyöntipallo. Kahden valkoisen lyöntipallon lisäksi Kaisabiljardissa käytetään kahta punaista palloa ja yhtä keltaista palloa eli Kaisaa. Pisteitä saa pallojen pussituksen ohella karoista (nakeista) ts. kun pussituksen yhteydessä osuu lyöntipallolla muihin palloihin. Pisteitä saa vain oikein maalatuista palloista eli ennen jokaista lyöntiä kerrotaan, mitä palloa lyödään, mihin pussiin ja millä tavalla (mahdolliset osumat palloihin ja valleihin). Karoja ei tarvitse kuitenkaan erikseen maalata. Eri pallojen pussituksista ja nakeista saa eri määrän pisteitä oheisen oikealla olevan taulukon mukaisesti.

Kaisassa ottelu pelataan yleensä yhteen voitettuun erään. Ottelun kesto vaihtelee alle viidestä minuutista jopa puoleentoista tuntiin. Virallisissa kilpailuissa ottelun enimmäiskesto on rajattu joko 60 tai 90 minuuttiin. Mikäli peliä ei saada pelatuksi loppuun määrätyssä ajassa, ratkaistaan paremmuus voittolyöntikilpailussa (kutsutaan myös nimellä rankkarit).
 

KAISA SÄÄNNÖT (suomeksi)

КАИЗА ПРАВИЛА (venäjäksi)

KAISA RULES (englanniksi)

KAISA HAKUKAAVIO OHJEISTUS (suomeksi)


Pallot
Kaisassa käytetään palloja, joiden halkaisija on n. 67-67,5 mm ja paino n. 250-255 grammaa. Ennen kautta 2016-17 kaisassa kilpailupallon koko oli 68mm ja paino n. 220g.

Pöytä
Kaisapöytä eroaa monilta osin pool- ja snookerpöydistä. Silmiinpistävintä on ehkä pussien pieni koko suhteessa käytettäviin palloihin. Pussin leveys on tavallisesti vain kahdesta viiteen milliä pallojen halkaisijaa suurempi. Kaisapöydät ovat yleensä kooltaan noin 10-jalkaisia (jalka = 30,48 cm) eli ne ovat suurempia kuin poolpöydät, mutta pienempiä kuin snookerpöydät.

Kepit
Kaisassa käytettävät kepit eroavat pool- ja snookerkepeistä pääasiassa pituuden, painon ja tipin (kepin kärki) koon suhteen. Tyypillisesti kaisakeppi painaa noin 700-800 grammaa, joskin vaihtelua löytyy kumpaankin suuntaan. Osa pelaa jopa yli kilon kokoisilla kepeillä. Pituutta kaisakepillä on tavallisesti noin 160 cm. Kepit ovat siis melko pitkiä ja painavia. Kaisassa pitkästä kepistä on apua, koska apuvälineiden (esim. resti) käyttö on kiellettyä. Jatkoa saa tosin käyttää, mutta kepin kokonaismitta ei saa lyönnissä ylittää 200cm. Suurin osa perinteisistä kaisakepeistä on 1-osaisia, vaikkakin 2-osaiset kepit ovat yleistyneet huomattavasti viime vuosina. Kaisakepin kärki on halkaisijaltaan 12-14 mm.